Marrasjärvi

Mitä meille kuuluu nyt

Marrasjärvi on esimerkki varhaisista, pääjokivarsien ja -teiden ulkopuolelle asutetuista kylistä, joiden rakennuskanta on peräisin Lapin sotaa edeltävältä ajalta. Marrasjärven kylän yleisilme on säilynyt entisenlaisena, samat vanhat rakennukset ovat vielä pystyssä, vain kaksi rakennusta on jouduttu purkamaan.

Kylän väestö on pääosin eläkeläisiä. Maatalous ja metsätyöt ovat loppuneet lähes kokonaan. Viime vuosina on perustettu kyläyhdistys, joka toimii Pehtoorissa.

Hirvenmetsästys on syksyn kohokohta, kylän kahden seuran lisäksi metsästystä harrastaa naapurikylien lähes kymmenen seuraa valtion mailla.

Järven rannalle on rakennettu runsaasti kesämökkejä viimeisten vuosikymmenien kuluessa. Kylän elämä on muuttunut, mutta ihmiset nauttivat edelleen kylän luonnosta ja harrastavat marjastusta, kalastusta ja metsästystä tai muuten retkeilevät luonnossa.

Uutena palveluna ONNI-auto tuo terveyspalveluita määrätyn aikataulun mukaan kyläläisille. Lähin kyläkauppa ja posti toimivat Meltauksessa, jonne on noin 15 km.

Historiaa

Rovaniemen laajassa erämaapitäjässä tilojen lukumäärä alkoi kasvaa 1700-luvun jälkipuoliskolla uudisraivauksen ja talojen lohkomisen seurauksena.

Marrasjärven kylän asutus sai alkunsa 1770-luvulla, kun Ounasjokeen laskevan Marrasjoen vesistön varteen, Marrasjärven rannalle perustettiin Rauhalan ja Kallon tilat. Ollila perustettiin 1790-luvulla.

Kylän vanhin, osin jo 1770-luvulta periytyvä rakennuskanta on keskittynyt luode-kaakko-suuntaisen Marrasjärven pohjoisosissa sijaitsevalle loivapiirteiselle avoimelle niemelle. Kylän vanhat pihapiirit sijaitsevat niemellä väljästi peltojen ja niittyjen ympäröimänä ja vähäinen uudisasutus on sijoittunut tämän perinteisen järvikulttuurimaiseman reuna-alueille.

Marrasjärven kylä säästyi Lapin sodan tuhoilta 1944 syrjäisen sijaintinsa ansiosta.

-tekstin lähde: Marrasjärvi Facebook-ryhmä, Museovirasto