Yhteisötaide yhdistää kyläyhteisöt uudella tavalla
Rovaniemen kylissä käydessäsi olet voinut törmätä värikkääseen ja paikan historiaan esiin tuovaan, yhdessä tehtyyn taiteeseen. Rautiosaaressa maalattiin historiaa kuvaava seinämaalaus entisen vanhainkodin pihapiiriin. Narkauksessa ja Lohinivassa ohiajavaa ilahduttavat puiset teokset ja Yläkemijoelle kaavaillaan yhteisöä osallistavaa valokuvausprojektia.
Rautiosaaren kylässä Alakemijoella maalattiin kesällä 2021 yhteisötaideprojektina seinämaalaus, jolla kunnioitettiin kylän perinteitä ja historiaa. Ehdotus yhteisötaideteokseen tuli Rovaniemen kulttuuritoimelta. Projektia lähti vetämään yhteisöaktiivi Anitta Heikkilä, sekä helsinkiläinen kuvataiteilija Heidi Hänninen. Hänninen on toteuttanut erilaisia yhteisötaideteoksia ympäri maata.
Teoksen tekeminen kesti viisi päivää ja se toteutettiin aurinkoisessa säässä keskellä kesää.
– Aluksi kuuluteltiin kyläläisiä mukaan taideprojektiin. Porukkaan saatiin noin kymmenen kyläläistä, suunnittelemaan ja leikkaamaan sabluunoita sekä tekemään maalauksia, Heikkilä kertoo.
Maalaus toteutettiin vanhan perunakellarin seinään ja hylätyn roskiksen pintaan vanhan Romman tilan pihapiirissä. Tilalla on aiemmin toiminut vanhainkoti ja ihan alkujaan vaivaistalo, joka on ollut laatuaan ensimmäinen Oulujoen pohjoispuolella. Vaivaistalo perustettiin jo vuonna 1888. Samalla Romman tilan alueella on ollut myös kyläkoulu, joka perustettiin vuonna 1909.
Seinämaalauksen aiheet nousivat taideteoksen sijainnista, Rautiosaaren historiasta sekä kylän rikkaasta luonnosta.
– Kokosimme maalaukseen asioita ja aiheita vanhainkodin pihapiirin historiasta. “Pottukellarin” seinään taiteilimme kunnalliskodin entisten asukkaiden profiileja ja tilan eläimiä. Niiden yläpuolelle maalasimme tekstin “heidät muistetaan”, Heikkilä kertoo.
Roskiksen pintaan kuvioitiin Kemijoen lohia sekä traktoreita ja heinäseipäitä. Rautiosaaresta löydetyn kartanoruusulajikkeen, Onnenruusun, ikuistimme heinikosta löytyneeseen vanhaan lankkupöytään. Maalaukset kertovat menneestä ajasta ja samalla ne rakentavat siltaa nykyisyyteen, esimerkiksi pihoillamme kukkivan Onnenruusun muodossa.
– Lopputulos oli enemmän kuin odotin, Heikkilä kehuu.
Maalaus toteutettiin sapluunatekniikalla, spraymaalilla ruiskuttaen. Projektiin saatiin mukaan myös lapsia. Nuorimmat taideteoksen tekijät olivat kymmenen ikäisiä ja vanhimmat 60-vuotiaita.
Teos tehtiin tietoisesti ehkä hävitettäväksi tarkoitettuihin, huonokuntoisiin kohteisiin, sillä katutaiteelle on ominaista kerroksellisuus ja katoavaisuus. Yhteisellä teoksella voitiin kollektiivisesti käsitellä häviävää ja muuttuvaa kotimaisemaa. Sittemmin huonokuntoinen ja ruosteinen roskis on viety pois.
– Katoavaisuus kuuluu asiaan. Oli ihana toteuttaa niin kaunis teos tuollaiseen historialliseen paikkaan, vaikka se tuskin jää paikalleen pysyvästi.
Seinämaalauksesta otetuista valokuvista teetettiin postikortteja, joita on annettu lahjaksi esimerkiksi kylään muuttaville asukkaille. Vaikka itse maalaukset häviäisivät, niiden muisto säilyy kuvissa ja korteissa tuoden iloa myös uusille katsojille.
Heikkilä kehuu taideprojektissa erityisesti tunnelmaa ja yhteisen tekemisen tuomaa fiilistä.
– Se taisi olla ensimmäinen kyläyhdistyksen yhteisesti tekemä taideprojekti. Nykyään meillä on yhteistä tekemistä paljonkin – pian meille nousee uusi frisbeegolfrata. Olemme pitäneet kyläläisten kesken raivaus- ja halkotalkoita sekä puhdistamme vuosittain hiidenkirnut ja niiden ympäristön. Tämä on oikein elävä kylä, Heikkilä summaa.
Yhteisötaideteos kylän muistomerkiksi
Yhteisötaideteoksia on tehty ja on suunnitteilla muissakin Rovaniemen kylissä. Ranuantiellä, Narkauksen kylän kohdalla ohiajavaa piristää iloisen värikäs haukijoukko. Yhteisötaideteos Hilpeät hauet toteutettiin Kylien kehittämissäätiön hankkeessa vierailevan kuvataiteilijan, helsinkiläisen Tiina Hallakorven ja kyläläisten kesken.
– Hauet liittyvät kyläämme siksi, että joenvarrella asuvat ihmiset saivat tulla meidän kylille hauenpyyntiin. Oli ihan sääntö, että rengille ja piioille piti tarjota muutakin kuin lohta syötäväksi, niin haukea haettiin sitten Narkausjärvestä, Juha Seppälä kertoo.
Kemijoki tunnettiin ennen patoamista mahtavana lohijokena, kun hauet ja muut kalat pyydettiin läheisistä järvistä.
– Minä sahasin levyistä hauet ja niihin puuvarret, sekä pohjamaalasin teokset. Lapset ja aikuiset kyläläiset tulivat maalaamaan kuviot ja värit haukiin, Seppälä jatkaa.
Tiina Hallakorpi kertoo, että niin Narkauksen, kuin toiseenkin rovaniemeläiseen kylään, Lohinivaan, toteutettujen teosten takana oli luoda kylille teoksilla oma maamerkki. Lohinivalla toteutettiin vuonna 2019 puisia ja värikkääksi maalattuja linnunpönttöjä kylänraitille, Kittiläntien varteen. Pönttökylä-niminen yhteisötaideteos tehtiin Hallakorven ja kyläläisten kanssa yhteisvoimin.
– Asukkaat olivat mukana paikan valinnassa ja teosten toteuttamisessa, joten teos kuuluu kylälle ja kyläläisille. Taiteilijan osuus oli luoda raamit ja mahdollistaa taideteoksen syntyminen, Hallakorpi kertoo.
– Yhteistä taideteosta oli mukava tehdä, kun halukkaat saivat oman kädenjälkensä näkyviin. On kivaa, että työ ei ole vain jonkun yhden tekemä, vaan siinä on ollut porukka mukana, Seppälä jatkaa.
Yläkemijoen mielipaikat talteen valokuvan keinoin
Yläkemijoella on suunnitteilla laaja yhteisötaideteos nimeltä Mielipaikka jokivarressa, joka kutsuisi mukaan useamman kylän asukkaita saman joen varrelta. Nyt hanke on tilanteessa, jossa taideprojektin suunnitelma on tehty, mutta rahoitushakuun ja hankkeen pyörittämiseen tarvittaisiin resursseja ja osaamista.
– Projekti on siinä vaiheessa, että mietitään mistä hakisimme rahoitusta hankkeeseen ja kuka sitä lähtisi mukaan pyörittämään, kyläaktiivi ja hankkeen taustalla toimiva Meeri Vaarala kertoo.
Yhteisötaideprojektin tavoitteena on, että Yläkemijoen varren asukkaat valokuvaisivat omia lempipaikkojaan ja -asioitaan kotiseudultaan. Voimaannuttavilla valokuvilla kerrottaisiin rakkaudesta ja ylpeydestä omaa kotimaisemaa kohtaan ja ne kerättäisiin yhteiselle verkkosivulle. Yksilöllinen taiteen tekeminen kohtaisi yhteisen tavoitteen.
– Kokonaisuudesta voisi tulla hyvin kaunis ja monipuolinen, kun eri sukupolvet kuvaisivat omaa elinympäristöään omista näkökulmistaan, Vaarala jatkaa.
Yläkemijoen kylät ry:n kunnianhimoinen tavoite on käyttää yhteisötaideteosta alueen kylien tai maaseudun brändäyksessä. Projektiin voitaisiin kutsua eri ikäisten yhteisöjä alueelta mukaan toteutukseen.
– Ideana tämä on niin hyvä, että tätä voisi käyttää muuallakin Rovaniemen kylissä, miksei laajemminkin Suomessa, Vaarala pohtii.
– Yhteistötaideteokset ja -hankkeet ovat hyviä yhteisöllisyyden vahvistamisen työkaluja.
Aiemmin Yläkemijoella on toteutettu Piste-kollektiivin kanssa yhteisötaideteos Auttiin, joten yhteinen taiteen tekeminen on alueella jo tuttua.
Kiinnostaako taiteen tekeminen yhdessä?
Ota yhteyttä:
Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimisto, kylien kulttuurituottaja
Rovaniemen kylien kehittämissäätiö