Mitä meille kuuluu nyt
Kauniin jokivarren molemmin puolin asustelee Lohinivassa vakituisesti noin 70 henkilöä, joille seudun upea luonto tarjoaa virikkeitä niin kesällä kuin talvellakin. Viihtyisän maaseutuympäristön alueella on myös paljon vapaa-ajan asuntoja ja varsinkin kesäaikaan kylän asukasluku tuplaantuu.
Kyläläisten kohtaamispaikkoja ovat kylän keskustassa sijaitseva K-Market, munkeistaan maankuulu kahvila-ravintola Lohihovi, kylätalo sekä laavu. Kaupassa on myös postin palvelut ja matkahuolto löytyy Lohihovilta eli tuttavallisemmin baarilta.
Kylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys pistäen vipinää niin lasten kuin aikuistenkin tossuihin järjestämällä lukuisia tapahtumia ympäri vuoden.
Lohinivassa on hyvä asua – tervetuloa kylään!
Historiaa
Ensimmäisestä asutuksesta nykyisen Lohinivan kylän seudulta on havaintoja 1500-luvun puoliväliltä, tosin asutus oli hyvin harvaa ja kausiluonteista. Kylän vanhimmat asuinpaikat sijaitsevat sillankorvassa. Kylän ensimmäisistä asukkaista kerrotaan monia tarinoita. Lohinivan ”tulen” on tuonut törmälle 1800-luvun alkupuolella ”lappalaisakka” Jääskö Sodankylän Ahvenjärveltä. Tarinan mukaan karhu tuli aikoinaan katsomaan kylän ensimmäistä emäntää lypsyllä. Emännän kerrotaan pyllistäneen karhulle ja kieltäneen sitä tulemasta hänen paskojaan haistelemaan.
Alkuaikoina kalastus ja metsästys sekä pienimuotoinen maanviljelys tarjosivat leivän kylän asukkaille. Myöhemmin tulivat poronhoito ja karjatalous. Vaikka maatalous on nykyään hiipunut, ovat lähes kaikki kyläalueen pellot edelleen käytössä, mm. poromiehillä.
Sodan aikana saksalaiset olivat perusteellisesti tuhonneet Rovaniemen ja Kittilän välisen tieosuuden. Tienvarsiasutus oli melkein kauttaaltaan hävitetty ja myös kauempana tiestä olevia taloja oli tuhottu. Lohinivassa oli sodan jäljiltä pystyssä vain Mettiskoski, Haapala, Satokankaan makasiini, Lepolan pikkupirtti sekä lossirannan lähellä vanha sauna ja riihi.
Ounasjoen ylittävä silta on rakennettu vuonna 1986. Aiemmin joen yli pääsi lossilla, joka sijaitsi noin sata metriä nykyistä siltaa pohjoisempana. Joen yli pääsi 1950-luvulla 60 pennin taksalla. Uudempi Rovaniemeltä Kittilään vievä tie on rakennettu 1970-luvulla.