Käsityön äärellä ystävystytään, jaetaan tietoa ja jatketaan perinteitä
Rovaniemen kylissä kädentaitoja pidetään yllä erilaisten kerhojen kautta. Käsityökerhoissa tehdään paitsi erilaisia käsitöitä, myös luodaan yhteisöllisyyttä ja ystävyyttä. Perunkajärvellä Keskiviikkokerho ja Songassa käsityökerho kokoontuvat yhteiseen tekemiseen ja näkemiseen viikoittain. Käsityökulttuuria ja -perinnettä jatkavat maakunnallisesti Taito Lappi, sekä uusi, villaan keskittyvä VillaInno-hanke.
Perunkajärven Keskiviikkokerho kokoontuu nimensä mukaisesti keskiviikkoisin Perunkajärven kylätalolle, kylän vanhalle koululle. Aktiivisessa kerhossa yhdessä oleminen on tärkeintä, mutta uusista käsityömenetelmistä, kursseista tai tekniikoista innostutaan valtavasti.
– Keskiviikkokerho perustettiin vuonna 2017 kasvivärjäyskurssin jälkimainingeissä. Meillä oli kurssilla niin mukavaa, että päätettiin järjestää lisää yhteistä toimintaa, Leena Karvonen sanoo.
Värjäyskurssi oli Maa- ja kotitalousseuran sponsoroima, ja Leena kokeneena värjärinä opasti muut kyläläiset kasvivärjäyksen maailmaan.
– Vaikka en ole opettaja, minulle sanottiin että kun yhdessä teette, niin kyllä se onnistuu. Neljänä kesänä värjäyskurssi sitten järjestettiin ja aivan mahtavia lankoja onkin saatu aikaan, Karvonen summaa.
Luonnosta löytyy lankojen värjäämiseen jos jonkinlaista hyvää kasviperäistä ainesta. Kuva: Elisa Korhonen
Yhdessä tekeminen ja toinen toisensa opettaminen tuntuukin olevan Keskiviikkokerhon kantava idea. Kerhossa on kokeiltu monenlaisia uusia tekniikoita ja materiaaleja, käsitöistä leipomiseen.
– Keskiviikkokerhon idea lähti toteamuksesta, että meillä on täällä kylässä hyvin paljon omaakin osaamista. Vaikka meillä on tälläkin hetkellä täällä kansalaisopiston kursseja, erilaisia taitoja muille jaettavaksi löytyy myös omasta takaa, Hellevi Tervo kertoo.
Uudet taidot opetellaan toisten esimerkkien ja opastuksen myötä. Ensimmäinen yhteinen käsityö oli isoäidin neliöiden virkkaus. Sittemmin kerhossa on kokeiltu kankaanpainantaa, huovutusta, ompelemista ja kampanisujen leipomista. Kiertotaloushankkeessa tehtiin mehiläisvahakääreitä vanhoista kankaista ja tuulikelloja on rakennettiin paikallisen puutyöntekijän opastuksella.
Isoäidin neliöistä virkattu torkkupeitto. Kuva: Elisa Korhonen
Keskiviikkokerhossa ystävien näkeminen on tärkeää. Käsityö tai tekeminen ei ole pakollista, eikä kerho ole suorittamista. Kerhossa jokainen saa tehdä omia käsitöitään, mutta monesti käsityöt jäävät illan aikana kasseihin iloisen jutustelun viedessä mukanaan.
– Keskiviikkokerhon merkityksestä kertoo se, että tullaan vain paikalle ja vaihdetaan kuulumisia. Suurin arvo on itsessään tällä kokoontumisella, ei niinkään tekemisellä, Tervo sanoo.
– Ei ole niin nuukaa, vaikka ei tekisi mitään. Kunhan mie saan vaan olla täällä, Hillevi Vitikka kertoo.
Usein eri tekniikoissa tarvittavat välineet löytyvät kyläläisiltä kotoa, josta ne kootaan yhteen kerhon käytettäväksi. Tarvittaessa on anottu Kylien Kehittämissäätiöltä avustuksia tarpeisiin.
– Välineitä on myös ostettu. Viimeksi ostettiin saumurit ja ompelukoneet. Langat pitää vielä opetella laittamaan, Vitikka naurahtaa.
Käsityöharrastus mahdollistaa myös kylään muuttavan uuden asukkaan tutustumisen kyläläisiin ja pääsemisen osaksi kyläyhteisöä. Harrastus tukee ja vahvistaa myös eri ikäpolvien välistä vuorovaikutusta, missä vanhempien osaaminen ja nuoremman sukupolven uudet ideat täydentävät toisiaan.
Perunkajärveläinen Hillevi Vitikka esittelee Keskiviikkokerholaisten taidonnäytteitä, luonnonvärein värjättyjä lankoja ja niistä neulottuja kirjoneulesukkia. Kuva: Elisa Korhonen
Taito Lappi kehittää ja ylläpitää maakunnan käsityötaitoja
Taito Lapin kehittämispäällikkö Laura Laivamaa kertoo, että Rovaniemen kylistä löytyy osaajiia ja halu säilyttää käsityöperinne on vahva.
– Kaupungissa erilaisia mahdollisuuksia harrastaa käsitöitä on paljon, mutta kylissä nimenomaan kyläyhdistykset järjestävät käsityökerhoja ja kursseja. Toiminta on siellä omaehtoisempaa ja sitoutuneempaa.
Kylissä aktiivinen porukka on ikähaarukaltaan nuoresta varttuneempaan väkeen. Rovaniemen alueen perinnekäsitöistä Laivamaa nostaa Oikaraisen raanuperinteen.
– Oikaraisen raanupirtti on ollut niin vahva, että välillä siellä on ollut koko kylän tytöt kesätöissä joko kutomassa tai lankoja värjäämässä. Tuo historia näkyy vielä tänäkin päivänä ainakin harrastuneisuutena.
Raanuperinne näkyy paitsi kotona tuotteina, myös arvostuksena käsityötä kohtaan.
– Jos siellä on nuoresta asti oltu käsitöiden kanssa tekemisissä, arvostus työtä kohtaan on varmasti korkea.
Taitojärjestö valitsee vuosittain teemaksi käsityötekniikan. Tänä vuonna se on korinpunonta. Kuvassa virkataan farkkukoria. Kuva: Hilja Mustonen / Taito Lappi
Taito Lapilla on tarkoituksena aktivoida kylien käsityöihmisiä jatkossakin.
– Tekeillä on esimerkiksi projekti Rovaniemen kylien tuotteista. Siinä tarkoituksena on suunnitella käsityötuote, joka on kaikkien tehtävissä oleva. Se edustaisi kylien yhteishenkeä ja sitä, miksi ihmiset haluavat asua kylissä eikä kaupungissa, Laivamaa kertoo.
Songassa kässäillään ja puuhastellaan viikottain
Songan kylätalolle kokoontuu viikottain kerho, jossa toteutetaan paitsi erilaisia käsityötekniikoita sekä erilaisten taitojen opettelua ja kursseja. Aktiivinen kyläyhteisö on mukana monenlaisessa hankkeessa ja hommassa.
– Mehän osallistutaan kaikkeen, mihin vähänkin houkutellaan, Hannele Mölläri Sonka-Napapiirin kyläyhdistyksestä kertoo.
Yhteisiä, eri teemaisia tai tarpeellisia kursseja on kylätalolla järjestetty useasti.
– Leivontakurssit ovat olleet todella suosittuja. Myös tietokonekursseja on ollut ja eri hankkeisiin, kuten Leaderin kiertotaloushankkeeseen on osallistuttu, Mölläri jatkaa.
Songan kylätalo tarjoaa mahtavat puitteet monenlaiselle käsityötoiminnalle ja -harrastukselle. Kuva: Elisa Korhonen
Viikottaisiin kokoontumisiin kerholaiset tuovat omat käsityönsä mukanaan, jos yhteistä kurssia ei tuolloin ole. Kylätalolta löytyy matonkudontaan kangaspuita ja tilat soveltuvat muutenkin erilaisten tekniikoiden tekemiseen.
Käsityökerhon töitä on ollut myös esillä näyttelyissä.
– Keskeneräisten käsitöiden näyttely oli niin suosittu ja hauska idea, että sen voisi järjestää uudestaankin, Mölläri toteaa.
VillaInno-hanke kartoittaa ja elvyttää pohjoista käsityöperinnettä
Kesällä käynnistyneen VillaInno: Villakäsityöperinteen uudistaminen -hankkeen tarkoituksena on pyrkiä parantamaan villaan liittyviä asioita Lapissa. Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on esimerkiksi maaseutualan, käsityöläisten ja matkailualan yhteistyön lisääminen, villatuotteiden kehittäminen ja siihen liittyvä perinteiden elvyttäminen.
– Kartoitamme ja yhdistämme lappilaisia villatiloja sekä käsityöyrittäjiä hinnoittelun ja laadun kautta. Olisi hienoa, jos alalle Lappiin löytyisi uusia yhteyksiä ja yhteistyökumppaneita, jotta käsityöyrittäjät voisivat ostaa villaa vaikka suoraan tiloilta, VillaInno-hankkeen projektipäällikkö Minna Kovero kertoo.
Ihanat kirjoneulesukat on neulonut VillaInnon yhteistyökumppani Katjamaarit Enontekijöltä. Kuva: Minna Kovero
Rovaniemen kylissä on aktiivisuutta ja innostusta perinnekäsitöihin liittyen, esimerkiksi luontosuhteen kautta luonnonväreihin tai kirjoneulekuvioihin. Vaikka perinnekäsitöitä tehdään, joskus tietotaito voi hukkua sukupolvien välisellä matkalla. Siksi perinteiden elvytys ja kartoitus on tärkeää juuri nyt.
– Törmäsin myös pirtanauhakurssilla naiseen, joka oman sukunsa tarinoiden pohjalta halusi kutoa suvun perinteisen pirtanauhan. Nauhasta ei ollut siis kuvia tai malleja jäljellä, mutta suullisen perinteen pohjalta hän suunnitteli sen.
Hankkeen yksi tavoite on löytää kylistä tarinoita liittyen villakäsityöperinteeseen. Keskustelua on avattu mm. Perunkajärven kylän kanssa. Jos kylistä löytyy innostusta ja kiinnostusta perinteiden elvyttämiseen, hanketta kannattaa seurata vaikkapa somesta. Hankkeen yksi tuotos tulee olemaan ohjeistus, jota voi hyödyntää oman kylän käsityöperinteiden tutkimiseen ja nykyaikaan sitomiseen.
– Hankkeen aikana meillä on kolme perinteen elvyttämisprosessia; kirjoneule, villakirjonta ja perinnenukke. Niissä tehdään taustatyötä perinteestä ja nykyajan tarpeista, joihin vanhat perinteet muotoutettaisiin, Kovero jatkaa.
VillaInno-hanketta kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa tai liittyä hankkeen sähköpostilistalle, jolloin saa tietoa tulevista tapahtumista ja työpajoista. Hankkeen kautta saa villaan liittyvää tietoa ja apua paitsi perinteiden elvyttämiseen, voi löytää myös vaikka uusia yhteistyökumppaneita omaan tekemiseen.
Hankkeella on yrityspartnereita, joiden kanssa tehdään tuotesuunnittelua sekä ympäri Lappia järjestettäviä ideointityöpajoja. Tärkeä päämäärä on verkostojen luonti ja villa-alan yhteisöllisyyden kasvattaminen. Hanke on Lapin yliopiston toteuttama ja Euroopan unionin osarahoittama.
Kiinnostaako käsityötaidon kehittäminen? Ota yhteyttä:
Perunkajärven kyläyhdistys
Sonka-Napapiirin kyläyhdistys
Taito Lappi, Instagram: @taitolappi
VillaInno: Villakäsityöperinteen uudistaminen -hanke, Instagram: @villainnohanke