Rovaniemen kylien kehittämissäätiön hallitus on valinnut säätiölle uuden toimitusjohtajan
Säätiön hallitus valitsi Heli Välikankaan työn jatkajaksi rovaniemeläistyneen Matti Alatalon, hänellä on käytännössä osoitettu vahva kokemus yhteisöjen ja yritysten kanssa toimimisesta, laaja sidosryhmäverkosto sekä hallinnon ja talouden tuntemus.
Toimitusjohtaja on valittu – Matti Alatalo aloittaa työt 6.11.
Hallituksella oli positiivinen ongelma, sillä hakijoita oli runsaasti ja haastateltaviakin oli useita. Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tekemä työ kylien elinvoimaisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen kiinnostaa selvästi. Moni haastateltavista toi esille kylien ja säätiön välisen laaja-alaisen ja monipuolisen yhteistyön.
Rovaniemen kylien kehittämissäätiön hallitus valitsi yksimielisesti säätiön toimitusjohtajan tehtävään Matti Alatalon. Hänellä on käytännössä osoitettu vahva kokemus yhteisöjen ja yritysten kanssa toimimisesta, laaja sidosryhmäverkosto sekä hallinnon ja talouden tuntemus. Hän on toiminut Tervolan kunnan elinkeinokoordinaattorina 14 vuotta. Työpaikan vaihdos tuli ajankohtaiseksi, koska hän muutti Rovaniemelle. Työkokemusta Matille on kertynyt myös Lapin AMK -Kemi-Tornion kehittämiskeskuksessa T&K aktivaattorina, sekä Kittilän kunnan elinkeinoasiamiehenä. Lisäksi hän on toiminut yrittäjänä mm. isänsä perustamassa Tervolan Mylly Oy:ssä.
Uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävät 6.11.2023 ja hän pääsee heti käärimään hihansa ja hyppäämään liikkuvaan junaan viemällä eteenpäin Rovaniemen kylien ja yritysten monipuolisia hankkeita kohti tavoitteita.
Rovaniemen kylien kehittämissäätiö
Rovaniemen kylien kehittämissäätiö jakoi yhteensä 271 000 euroa kehittämis- ja investointiavustuksia sekä vesistöjen hoitotukea – kesällä kylissä talkoiltiin erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
– Kylien hankkeet ovat todella monipuolisia ja toimenpiteissä korostuu nuorten harrastusmahdollisuuksien kehittäminen. Nuorille hankitaan monitoimipelipöytiä, jotka mahdollistavat muun muassa biljardin, ilmakiekkoilun, koronan sekä pöytätenniksen ja -jalkapallon pelaamisen. Hirvaalle, Pekkalaan ja Rautiosaareen valmistuvat frisbeegolfradat ja Viirillä järjestetään nuorille monipuolisia tapahtumia nuorten omien toiveiden mukaisesti, kertoo säätiön toimitusjohtaja Heli Välikangas.
Rahoitettavien kohteiden listalla on myös kylätilojen kunnostusta ja erilaisia laite-, tietotekniikka-, sisustus ja kalustehankintoja, lämmitysjärjestelmien uusimista ja LED-valoihin siirtymisiä. Meltaus-Patokoskelle ja Oikaraiselle saatiin avustuksen myötä kauan kaivatut omat kokoontumistilat, joita kunnostetaan ja kalustetaan. Narkauksen kylätalon kellariin maalämpöön siirtymisen myötä vapautuneisiin tiloihin rakennettiin kuntosali koko Ranuantien asukkaiden ja mökkiläisten käyttöön.
– Maisemanhoitoon, ulkoilureittien, laavujen, hiihtolatujen, uimarantojen, laitureiden ja urheilukenttien kunnostukseen osoitettiin merkittävä määrä avustuksia. Kohteita varustetaan tulistelupaikoilla ja biovessoilla. Paavalniemessä ruopattiin vesistöä veden virtaaman ja laadun parantamiseksi, kertoo Välikangas kylien ulkoalueisiin liittyvistä hankkeista.
Sisätiloissakin tapahtuu; Rovalan kansalaisopisto järjestää kylille monipuolisia kursseja, joiden mahdollistamiseksi säätiön varoin hankittiin muun muassa ompelukoneita, saumureita, sähkörukki, kerinpuut ja karstat. Misissä jo vuosia toimineen ja hyvin suositun puutyökurssin sujuvoittamiseksi myönnettiin määräraha tilan purunpoistojärjestelmän uusimiseen. Alanammassa järjestetään kehittämistuen avulla opetus- ja talkootilaisuuksia luonnonvarojen jalostamiseen liittyen ja kerätään pakkausmuovia kierrätykseen. Lisäksi laajan kaupungin alueella järjestetään monipuolisia kulttuuritapahtumia, jotka eivät toteutuisi ilman säätiön tukea, kaupungin kulttuuritoimen koordinointia ja suurta vapaaehtoista talkoojoukkoa.
Vesistöjen hoito on ympäristöteko
Säätiön myöntämistä määrärahoista merkittävä osa ohjataan vesistöjen kunnostushankkeisiin.
– Kylillä on käynnissä useita ELY-keskuksen rahoittamia vesistöhankkeita, joihin säätiön on myöntänyt omarahoitusosuuksia tai siltarahoitusta. Säätiö on mukana Etelä-Lapin kuntien kanssa yhteisessä VESKU -hankkeessa, jossa asiantuntijat auttavat toimijoita vesistöjen kunnostukseen liittyvissä asioissa, sanoo Välikangas.
Kylillä toteutetaan säätiön rahoituksen turvin myös useita omia hankkeita, joissa niitetään vesikasvillisuutta ja parannetaan vesistöjen laatua ja kalakantoja. Hyötyjiä ovat paikallisten asukkaisen lisäksi matkailijat.
– Rovaniemen kylien kehittämissäätiöllä on ollut jo vuodesta 2006 alkaen käytössä nykyisin hyvin suosituksi tullut osallistuva budjetointi, jossa kyläläiset saavat itse esittää toiveitaan niistä kohteista, joita he ovat valmiita kylissään kehittämään. Sitoutuminen toteutuksiin on ollut ainutlaatuista ja ihailtavaa.
Kaikki maaseutuyritykset voivat hakea säätiöltä tukea ympäri vuoden
Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myöntää yritysseteleitä maaseutualueella toimivien yritysten pieninvestointeihin, asiantuntijakustannuksiin, lisäkoulutukseen ja markkinointitoimenpiteisiin. Yrityssetelijärjestelmän tavoitteena on aktivoida yrityksiä toiminnan kehittämiseen, kasvattamiseen ja tunnettuuden lisäämiseen.
Yritys voi saada tukea joka toinen vuosi ja aloittavat yritykset kolme ensimmäistä vuotta. Tuen enimmäismäärä on 3 000 euroa / yritys / kalenterivuosi ja tuen osuus enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tuki on haettavissa ympäri vuoden. Hakuohjeet ja hakemus löytyvät säätiön verkkosivuilta: rkks.fi.
Vuonna 2023 kokonaisuudessaan määrärahoja käytetään säätiön tarkoituksen toteuttamiseen talousarvion mukaisesti n. 500 000 euroa.
Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Jorma Kiviniemi, 0400 695 405, kiviniemi.jorma@gmail.com
Matti Alatalo puh. 0405 012 850
Heli Välikangas, 0400 696 834, heli.valikangas@rkks.fi
