Törmänki - kylä moniin mahdollisuuksiin
Törmänki sijaitsee noin 70 km Rovaniemen keskustasta luoteeseen, Meltauksesta Pelloon kulkevan kantatien 935 varressa. Pellon kunnan rajalle on matkaa pari kilometriä. Kylien autioitumisen myötä myös Törmänki on väkirikkaista ajoistaan menettänyt asujaimistoaan, mutta nykyisin vapaa-ajan asukkaat lisäävät kylän väestöä etenkin kesäisin.
Mitä meille kuuluu nyt
Suomen Törmänki!
Paras paikka,vaikka kaukana onki <3
Lainaus Törmängin Facebook ryhmästä joka kertoo kaiken tarvittavan!
Historiaa
Iso- ja Vähä-Törmängin järvien ja jylhien vaarojen ympäröimä maalauksellinen Törmängin kylä on aikojen saatossa elänyt vaiherikkaan aikajanan.
Oletettavasti nimi Törmänki johtaa ympärillä olevista vaaroista, jotka muodollaan muistuttavat jyrkkiä törmiä.
Olof Treskin Lapinmatkoillaan piirtämästä kartasta 1650-luvulta löytyy Törmänki nimellä ”Termeng”.
Perinteisenä elinkeinona on ollut etenkin tervanpoltto, jota järjestettiin useammassa paikassa kylän alueella.
Perimätieto kertoo vanhimman polttopaikan olleen Puolispäivänvaaran kupeessa Vähä-Törmängin järvenpäässä. Isovaaran kupeessa oleva polttopaikka on nähtävissä vieläkin. Tervan poltto on ollut silloisten kylänmiesten yhteistyötä.
Tynnyrit ja kuljetukseen tarvittavat veneet tehtiin itse ja ne myytiin tervoineen, riistoineen, kaloineen ja nahkoineen jopa Ouluun asti. Omasta takaa ovat löytyneet kätilöt, kupparit, räätälit, parturit, pitokokit ja kaikki muu omavaraisuuteen tarvittava, unohtamatta parrankostukkeen tehtailua eli pontikankeittoa.
Leipää varten jauhot jauhettiin Törmäsjoen koskeen tehdyssä myllyssä yhden säkin vuorokausivauhdilla.
Törmängin ensimmäinen asukas on tullut 1860-luvun jälkeen kruununtorppalaiseksi, saaden toisen isojaon jälkeen asuttavakseen Kopinniemen uudistilan, johon suurin osa kylän maista on silloin kuulunut.
Vuonna 1905 alue jaettiin neljään eri tilaan, jolloin Kopinniemi muutettiin maakirjan mukaisesti nimelle Törmänki.
Myöhemmin kylään ilmestyi lisää tiloja, kuten Niskalan torppa. Perimätiedon mukaan jo paljon ennen tiloja nykyisen kylän alueella olisi ollut kotalappalaisasutusta. Siitä on ollut nähtävissä jäänteitä Vähä- Törmänkijärven Kotaniemessä ja Vuoskuvaarassa. Lappalaisasutuksesta todisteena on myös kota-asutukseen viittaava paikannimi Kotaniemi sekä Kenttämaa, joka muistuttaa vanhoista kalakentistä kalaisien järvien rannoilla.
Vanhaa peuranpyyntialuetta on ollut Vuoskuvaarassa. Vaaran nimessä oleva saamelaisperäinen sana ”vuosku” tarkoitta ahventa.
Meltauksen ja Rattosjärven välinen tie rakennettiin kulkukuntoon juuri ennen sotia. Sitä ennen on ollut vain teloilla varustettu talvitie Meltauksesta Törmänkiin.
Kaupat olivat kaukana. Vuonna 1928 Räihän Pekka perusti Marrasjärvelle virallisesti rekisteröidyn kaupan.
Sama Pekka toimi myös kulkukauppiaana myyden lähinnä vaatetta.
Myöhemmin rupesi toimimaan Rattosjärvellä Ylisuutarin sekatavarakauppa, jonka rakennus siirrettiin Törmängistä Niemis-Antin mailta. Rakennus on yhä Rattosjärven kylällä. Savotoiden aikaan 1950-luvulla kylässä toimi peräti kaksi kauppaa yhtä aikaa.
Vaikka saksalaiset tunkeutuivat kylään Lapin sodan aikana, jäivät tuhot vähäisiksi kylän syrjäisen sijainnin takia.
Vain pari taloa poltettiin ja silta räjäytettiin. Valtaosa kylän väestöstä oli sodan aikaan evakossa Ruotsissa.
Törmängin kylä on saanut elää monien savotoiden myötä värikkään savottakulttuuriajan. Tuolloin asukasmäärät saattoivat nousta satoihin.
1900-luvun suurten Lapin metsähakkuiden aikaisia vanhoja kämppien pohjia on ollut havaittavissa eri puolilla kylää ympäröivien vaarojen laidoilla. Suurimmat savotat ajoittuivat kuitenkin vasta 1950-luvun kahden puolen, jolloin isoja kämppäasumuksia oli pitkälti toista kymmentä, jonka lisäksi oli talomajoitusta. Hakkuiden loputtua vuonna 1956 savotta siirtyi kämppineen Haarainvaaraan.
Törmängissä ei ole ollut omaa koulua. Toki kiertokoulua oli kylässä järjestetty yleensä neljä viikkoa vuodessa. Sitä pidettiin ensin Matti-äijän talossa ja myöhemmin Kantolassa.
Opettajana toimi Liina Oikarainen.
Kiertokouluopetus kylässä lopetettiin 28.5.1948, minkä jälkeen Törmängin lapsilla oli mahdollisuus opiskeluun vuonna 1927 aloitetussa Marrasjärven supistetussa koulussa.
Vuonna 1956 Törmänki liitettiin valtakunnalliseen sähköverkostoon.
Kunnallinen vesiverkosto kylään vedettiin vuoden 1980 alussa.
Sotiin asti törmänkiläiset harjoittivat maataloutta etenkin omia elantotarpeita varten.
Vasta sotien jälkeen maataloudesta tuli tärkeä osa kylän elinkeinoelämää. Maat olivat kivisiä joten katsottiin parhaaksi alkaa kuivattamaan runsaita suoalueita.
1950-luvun loppupuolella kaivettiin isot kanavat, joiden avulla laskettiin järvien vesipintaa saadakseen lisää sopivaa viljelymaata.
Suomen maaseudun autioitumisen myötä maatalouden merkitys on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Kylän viimeinen ja samalla aikojen suurin karjatila lopetettiin joitain vuosia sitten. Kylän sodanjälkeiseen kehitykseen on vaikuttanut paljon Ruotsiin työn perässä muuttaminen.
Nykyään Törmängin kyläyhteisö muodostuu muutamista pysyvistä talouksista. Elanto löytyy paikan päältä, lähialueelta tai Rovaniemen taajamasta. Vuosien saatossa myös Törmängissä elämä on muuttanut muotoaan ja saanut runsaasti vaikutuksia nyky-Suomen yhteiskunnan nopeasta kehityksestä. Joka vuosi kylään saapuu sekä entisiä asukkaita, että heidän jälkeläisiä perheineen nauttimaan ”Suomen Törmängin” kesästä.
Törmängin kyläyhdistys ry
- tormankikylayhdistys(ät)gmail.com