Uusia työ- ja harrastusmahdollisuuksia syntyy Rovaniemen kyliin innokkaiden nuorten ansiosta

Usein kylien nuorten täytyy olla harrastusten järjestämisen suhteen omatoimisempia ja aktiivisempia kuin kaupungissa. Joko hommataan kyydit kaupunkiin harrastuksiin, tai järjestetään omaa tekemistä kylillä. Nuoria saadaan kyläyhdistyksiin mukaan kehittämällä juuri heitä kiinnostavaa tapahtumaa ja toimintaa, niin kuin Sinetässä ja Tiaisessa on käynyt. Nuoret lähtevät mukaan myös talkoisiin, kunhan aihe on itselle mielenkiintoinen ja sopiva.

Sodankyläntien varressa, Tiaisen kylässä oleva Laenlammen tila perustettiin alkujaan nopeasti.

– Yritys perustettiin oikeastaan niin, että ensin me ostettiin vähän vahingossa yksi hevonen, yrittäjä Suvi Männikkö kertoo. 

Kun ensimmäinen hevonen ostettiin, asuminen maaseudulla tuli äkkiä ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. Uuden kodin kriteereitä olivat vanha hirsitalo ja ulkorakennus, jonka voisi muuttaa talliksi.

– Ratsutila perustettiin niin, että minun entinen pomoni soitti ja kysyi, haluaisinko ottaa kaikki hänen hevosensa ylläpitoon meille. Mietittiin ja suunniteltiin, kauanko kestäisi muuttaa konehalli talleiksi ja perustaa yritys, koska kuudella hevosella pitäisi jo olla yritystoimintaa. 1,5 tuntia sitä pähkäiltiin ja sitten päätös hevosmatkailuyrityksen perustamisesta oli tehty. 

Kun hevosia tarjottiin Männiköille loppiaisena, jo hiihtolomaviikolla tallit olivat valmiit ja hevoset muuttivat tilalle. Kuuden viikon aikana rakennettiin, käynnistettiin yritystoiminta sekä aloitettiin markkinointi. Kaikki tehtiin itse. 

– Alussa tehtiin kaikki mahdollisimman pienellä budjetilla itse. Markkinointia tein pääasiassa TikTokissa, jossa ratsutilan rakentamisesta kertovat videot keräsivät muutamassa viikossa yli 15 tuhatta seuraajaa. 

Suvi ja Valtteri Männikkö kyntävät peltoa hevosen avulla. Kuva: Laenlammen tila

Yrityksen perustamiseen apuja Suvi sai Lapin ammattikorkeakoulusta, missä hän opiskeli tuolloin tradenomiksi. Esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman hän teki kouluun ja opettajat auttoivat muissakin yrittämiseen liittyvissä asioissa. Koulu jäi sittemmin kesken, kun työt ja yrittäminen vei mukanaan täysipäiväisesti. 

Alun jälkeen myös hevosten määrä on kasvanut – nyt niitä elelee Laenlammella jo 17. Tilalla järjestetään ratsastusvaelluksia, ratsastuslomia sekä ratsastusjousiammuntaa, mutta perinteisiä ratsastustunteja ei tehdä. Hevosilla tehdään myös metsä- ja peltotöitä, sekä osallistutaan esimerkiksi lasten tapahtumiin. Ratsastuslomilla pääsee majoittumaan glamping-teltoissa, mutta tulevaisuudessa lisää majoitustilaa ollaan rakentamassa. 

– Ostimme vastikään pikkumatkan päästä toisen vanhan tilan, jonne yrityksen toiminta, mukaan lukien hevoset, on tarkoitus siirtää. Sillä saa rauhoitettua oman kodin ja pihapiirin, mutta myös asiakkaille enemmän tiloja. 

Uuteen paikkaan aletaan rakentaa aluksi asiakastiloja, joihin tulee keittiöiden ja ruokailutilojen lisäksi saunat, joogasali sekä majoitustilaa. Myöhemmin tilalle rakennetaan uudet tallit hevosille. 

Nykyään yritys työllistää jo kaksi työntekijää, mikä mahdollistaa myös yrittäjäpariskunnan lomailun. Uutta innostusta työhön saa, kun välillä pääsee poistumaan kotoa. 

Männikkö sanoo jaksavansa työssä myös siksi, että hän nukkuu hyvin ja tarpeeksi. 

– Parasta yrittäjyydessä on se, että ei tarvitse ajaa kaupunkiin töihin, Männikkö naurahtaa. 

– Noh, oikeasti parasta on se, että pystyy päättämään itse mitä teet ja milloin teet. Voi säätää tosi hyvin omaa arkea. Vaikka työmäärä yrittäjänä on huomattavasti suurempi kuin palkkatyössä, ei se silti tunnu samalla tavalla työltä kun hommia tekee itselleen.

Laenlammen hevosvaelluksilla nukkuminen tapahtuu upeissa glamping-teltoissa. Kuva: Suvi Männikkö

Apua saa jos avaa suunsa – tai postaa someen

Laenlammen tilan pääasiallinen markkinointi tapahtuu edelleenkin somessa, jossa seuraajia eri tileillä on nykyään noin 55 000. Videoiden kautta seuraajat ympäri maailman pääsevät tutustumaan lappilaiseen luontoon ja elämään. 

Somen kautta muutkin asiat kuin markkinointi hoituvat kätevästi. Suvin omilla kanavilla YouTubessa, Instagramissa ja TikTokissa seuraajat pääsevät näkemään hevostilan ja yrittäjän arkea, mutta sitä kautta myös Suvi on saanut paljon apua erilaisiin projekteihin ja haasteisiin. 

– Someen kun laittaa viestiä, että tietäisikö joku hyvää sähkäriä tai timpuria, niin kohta on jo inboksissa monta yhteydenottoa. Kun tarpeeksi eri kanavissa huutelee, niin paikallista osaamista löytyy avuksi. Tähän uuteen raksaprojektiin porukkaa ollaan löydetty omalta kylältä ja lähistöltä. 

Avun pyytäminen vaatii kuitenkin avoimuutta ja rohkeutta.

– Aina kun menen erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, avaan aina suuni ja kerron myös tulevista projekteista. Ja varsinkin kun kertoo asioista avoimesti somessa, niin apua saa nopeasti. Kun kysyy, niin joku aina auttaa. 

Heppoja revontulten alla. Kuva: Suvi Männikkö

Jos harrastusseura kylältä uupuu, perusta se itse!

Laenlammella on puuhattu kuluneena talvena myös uuden lajin ja harrastamisen: ratsujousiammunnan parissa. Sitä varten perustettiin myös oma uusi yhdistys. Lajissa ratsailta ammutaan jousipyssyillä maaleihin, joita on asetettu radan varrelle. 

– Meillä on Laenlammen tilalla ollut aiemmin kolme alkeis- ja kaksi jatkokurssia ratsujousiammunnalle. Meidän työntekijä on yksi maan parhaimpia ratsujousiampujia, ja hän on nyt pyörittänyt myös viikottaisia treenejä tammikuun alusta alkaen, Männikkö kertoo. 

Jotta kansainvälisissä kilpailuissa voi kilpailla, tarvitaan seura. 

– Päätettiin sitten perustaa oma yhdistys. Kisoissa päästään mainostamaan omaa seuraa ja tilaa, jos vaikka ulkomaiset harrastajat tulisivat Lappiin treenaamaan lajia. Kesällä rakennetaan tiluksille lisää ratsujousiammuntarataa. 

Ratsujousiammunta on vauhdikas laji. Laenlammella perustettiin lajia varten oma seura. Kuva: Suvi Männikkö

Jos kylien nuoret haaveilevat omasta harrastusseurasta tai yhdistyksestä, kannattaa rohkeasti avata suunsa ja pyytää apua tai etsiä tietoa vaikka netistä.

– Laittakaa vaikka mulle viestiä, Männikkö kehottaa. – Minä osaan kertoa, miten yhdistyksen perustamisessa pääsee alkuun. Sitten kun porukka on kasassa ja toiminta saatu käyntiin ja kehittämistä mietitään, Kylien kehittämissäätiö on hyvä apu. Sieltä saa neuvoa esimerkiksi rahoitukseen.

Myös omalta kyläyhdistykseltä kannattaa pyytää apua harrastustoiminnan tai seuran starttaamiseen.

Kylien lapset ja nuoret kaipaavat lisää tekemistä – tai raameja itse tekemiselle 

Lapset ja nuoret kaipaavat kyliin entistä enemmän tekemistä ja paikkoja, myös vain oleiluun ja kavereiden näkemiseen. Sinetän nuorisotila Zillari järjestetään koulun tiloissa ja illan aikana nuoria vierailee tilassa runsaasti. Zillarin toiminta on tarkoitettu 3-luokkalaisista eteenpäin sekä myös peruskoulun päättäneet, toisen asteen opiskelijat saavat tulla nuorisotilaan. 

– Illan aikana lapsia ja nuoria käy Zillarissa noin 40 – 50, joten tarve nuorten omille paikoille ja harrastuksille on suuri myös kylissä. Koulun tiloissa toimiminen aiheuttaa tiettyjä haasteita ja hankaluuksia. Olisi kiva, jos saisimme oman paikan josta ei tarvitsisi jokaisen illan jälkeen siivota ja pakata tavaroita pois, nuoriso-ohjaaja Arhi Juvonen kertoo. 

– Nuoret itse luovat tämän mahtavan tunnelman ja meiningin. Me aikuiset vain mahdollistamme tämän tilan ja puitteet, Juvonen jatkaa. – Nuoret on tosi mukavia. Pienikin kiusaaminen, kuten nälviminen tai nimittely on vähentynyt tosi paljon. Kaikenikäiset tulevat toimeen keskenään, eikä täällä ole mitään ikäryhmien kuppikuntia.

13-vuotias Eino Keränen kertoo käyneensä Zillarissa alusta asti, eli kolmosluokkalaisesta. Parasta paikassa on hengailu kavereiden kanssa ja paikkaan on helppo tulla. 

– Täällä jutellaan ja juodaan kahvia. 

Zillarissa tärkeää onkin keskusteleminen, myös aikuisten ohjaajien ja nuorten välillä. Välittävä aikuinen on todella tärkeä tuki lapselle ja joskus nuorten ainoa, kuunteleva taho. Zillari on Rovaniemen kaupungin järjestämä nuorisotila ja nuorisotyön keskus Alaounasjoen koululla. Muissa kylissä kaupungin nuokkareita on Murkku Muurolassa sekä Vantus Vanttauskoskella. Nuorisotilassa aikuiset ammattilaiset ohjaavat toimintaa. 

Ratsastusvaellus sopii myös lapsille, jos hevosista on hieman kokemusta. Kuva: Suvi Männikkö

Zillarissa tehdään ruokaa ja leivotaan, pelataan lautapelejä, biljardia, tai pelejä konsoleilla. Nuorisotilat tarjoavat pelaamisen, askartelun ja yhteisen puuhailun lisäksi sisäpelivuoroja. Sinetässä tosi suosittua iästä riippumatta on hyllypallo, jota pelataan samaan tapaan kuin polttopalloa.  

– Juhlapyhinä ja lomilla on tehty jotain erityistä ja sitten on tehty reissuja vaikkapa toisiin kylien nuorisotiloihin. Kaupungin nuorisotoimi pyrkii tekemään kylien välistä nuorisotilayhteistyötä, Juvonen kertoo. 

– Vierailut muiden kylien nuokkareille on hauskaa. Näkee millainen meininki muualla on, Keränen sanoo. 

Luonto ja luontoharrastukset ovat kylissä lähellä. Kalastamaan, metsästämään, hiihtämään tai vaikkapa ratsastamaan pääsee kylistä usein kätevämmin kuin kaupungista. Kaikki eivät kuitenkaan viihdy luontoharrastuksissa. Vaikka moni lapsi ja nuori kulkee kaupungissa harrastamassa, lisää harrastuspaikkoja toivotaan myös kylille. Toiveissa vilahtaa frisbeegolfrata ja skeittiparkki. 

Keränen kertoo harrastavansa itse musiikkia, kitaran ja basson soittoa.

– En käy missään soittotunneilla, mutta meillä on bändi kavereiden kanssa. Kun ideoimme bändiä, niin kävi selväksi että treenitila pitää saada. Ei kenenkään kotiin voi mennä soittamaan, koska meillä on äänekkäät rummut, kitara ja haitari. Minä liityin sitten kyläyhdistykseen, koska silloin saatiin treenitila kylätalolta tosi edullisesti. 

Laenlammen tilalla on nykyään ympärivuotista toimintaa, myös talvisin. Kuva: Suvi Männikkö

Sinetässä ja Kivitaipaleessa kyläyhdistykset työllistävät nuoria

Paitsi nuorten harrastamisessa, kyläyhdistykset voivat tukea nuoria myös työllistymään omalle kylälle kesätöihin. Sinetän kyläyhdistys aktivoi kylän nuoria palkkaamalla heitä kyläyhdistykselle kesätöihin raksahommiin. Nuorten työllistämiseen avustusta saatiin Kylien kehittämissäätiöltä. Viime kesän kokeilu oli niin onnistunut, että jatkoa kaavaillaan tuleville kesillekin. 

– Meillä oli kylällä vanha varastorakennus, joka oli ollut jo monta vuotta purkutyön alla. Kesätyöläiset purkivat rakennuksen ja kierrättivät jätteet kahdessa viikossa, eli todella tehokkaasti. Kerkesivät vielä vähän metsääkin siivoamaan, Sinetän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Riikola kehuu. 

Kesätyöntekijät löydettiin nopeasti kylän WhatsApp-ryhmän kautta. Tänä kesänä tavoitteena on myös ottaa kesätyöläisiä kyläyhdistykselle, koska kylätalolle on tulossa uutta rakennusprojektia. Myös uimarannalle olisi kiva saada kesäkahvila, jos tekijöitä löytyisi.  

Myös tänä vuonna kyläyhdistysten on mahdollista hakea avustusta nuoren palkkaamiseen kesätöihin Rovaniemen kylien kehittämissäätiöltä. Yhdistyksille myönnettävä avustus kesätyöläisten palkkaamiseen auttaa työllistämään paikallisia nuoria, joka auttaa tutustumaan ja sitoutumaan kyläyhdistysten toimintaan ja kylän yhteisiin asioihin. 

– Luulen, että nuoret viihtyivät hommissa! Onhan se kiva tehdä omassa tahdissa ja rauhassa töitä, omalla kylällä. Me olimme kyläyhdistyksessä tosi tyytyväisiä nuoriin ja työn jälkeen, Riikola summaa.

Kivitaipaleessa nuoret pyörittävät kesäkahvilaa jo toista kesää. Tänä vuonna kylä työllistää jopa kymmenen nuorta.

Kiinnostuitko? Lue lisää: 

Laenlammen tila

Ratsujousiammunta

Rovaniemen nuorisopalvelut

Nuorten kesätyöllistäminen kylissä

 

 



Muita uutisia