Rovaniemen kylissä kalastus on osa arkea, huvia ja virkistystä

Julkaistu 23.4.2024 Autti, Jokela, Juotasjärvi, Juotasniemi, Pajulampi, Pekkala, Pirttikoski, Tennilä, Vanttausjärvi, Vanttauskoski, Viirinkylä, Yläkemijoen kylät

Kalastuksella on Rovaniemellä pitkä historia paitsi harrastamisen, myös elannon hankkimisen suhteen. Nykypäivänä kalastuksella on kylissä suuri rooli paitsi virkistystoiminnassa, mutta myös tapahtumien aiheena ympäri vuoden. Kevättalvisin järvien jäät täyttyvät pilkkijöistä ja kesällä erilaiset kalastustapahtumat elävöittävät kyliä.

Yläkemijoen Vanttausjärvellä vietetään nuottaperinteeseen nojaavaa Muikkufestivaalia heinäkuun helteissä.

– Muikkufestivaalit ovat kaksipäiväinen, perinteitä noudattava tapahtuma heinäkuussa. Festivaaleilla on hyviä ja korkeatasoisia puheenpitäjiä, musiikkia, ruokaa ja nuottausnäytös, jossa yleisö voi seurata nuottauksen vaiheita ja jännittää apajasta nousevaa muikkusaalista, kertoo tapahtuman järjestäjiin kuuluva Jouko Saraniemi.

Festivaaliperjantai on enemmän nuorisolle suunnattu, silloin on ohjelmassa karaokea ja bändejä. Lauantai on varsinainen festivaalipäivä. Lapsille on juhlissa omaa tarjontaa esitysten ja kisojen muodossa. Muikkua saa eri tavoin valmistettuna ravintolassa, joten nälkä ei pääse vieraita vaivaamaan. Illan kruunaavat perinteiset lavatanssit.

Näytösnuottaus käynnissä Vanttausjärvellä. Kuva: Vanttausjärven muikkufestivaalit ry

Festivaalit järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1980, josta ne jatkuivat vuoteen 1998. Hiljaiselon jälkeen vuonna 2019 virisi ajatus festivaalien uudelleen lämmittämisestä. Aktiivinen kyläyhteisö pisti tuulemaan ja koronan jälkeen vuonna 2022 Muikkufestivaaleja päästiin viettämään jälleen. Nyt Muikkufestivaalit ovat nousseet jokakesäiseksi kohokohdaksi, joka tuo yhteen kaiken ikäiset kyläläiset sekä kesäasukkaat.

– Alkuvaiheessa tämä oli Yläkemijoen kylien yhteinen tapahtuma, jolloin porukkaa oli tosi paljon hommissa. Nykyään tämä on vähän toisenlaista, meitä on noin 10 hengen ydinporukka festivaalia tekemässä ja 40-50 talkoolaista itse tapahtumassa, Saraniemi jatkaa.

Ilman talkooväkeä tapahtumaa ei tässä mittakaavassa pystyttäisi toteuttamaan.

Nuotanpaikkaajat Vilho Hietala, Osmo Elonen ja Asseri Koskiniemi Vanttausjärvellä vuonna
1955. Kuva: Aatto Aho / Lapin maakuntamuseon kokoelmat

Muikkufestivaaleihin valitaan vuosittain vaihtuva teema. Ensimmäisenä vuonna teema oli kylän historiaan liittyvä, viime vuonna kylämatkailu. Vuoden 2024 teemasta puhetta on ollut, että se liittyisi kesäasukkaisiin. Vanttausjärvellä kesäasukkaita on moninkertainen määrä vakituisiin asukkaisiin nähden.

– Vanttausjärvellä on noin 190 kausiasumiseen käytettyä kesämökkiä tai asuntoa. Kesällä kylä on tosi eläväinen, ja sillä on suuri merkitys paikallisille yrittäjille. Meitä vakituisia asukkaita on sen satakunta, Saraniemi kertoo.

– Kyllä me nähdään näin, että tapahtumilla on suuresti kylien elinvoimaisuutta lisäävä merkitys sitä kautta, että se tuo yhteen alkuperäisiä asukkaita ja kesäasukkaita. Kun kylät hiljenevät, kesäasukkaissa on se potentiaali, joilla voidaan luoda uutta elämää kyliin, Saraniemi toteaa.

– Ylipäätään se, että ihmiset toimivat yhdessä, se on viihtyisyyden kannalta tosi hieno juttu. Muuten ollaan omissa oloissaan kotona. Yhteistoiminnassa on voimaa, Saraniemi summaa.

Muikkupaviljonki on festivaalien keskus ja kiinteä osa rantamaisemaa. Kuva: Vanttausjärven muikkufestivaalit ry

Kävijöitä festivaaleilla on ollut noin 400, joten ihan pienestä tapahtumasta ei ole kyse.

– Voittoa ei kyllä ole tullut, mutta omille ollaan päästy. Kylien kehittämissäätiöltä saatiin avustusta ensimmäisellä kerralla vuonna 2022 ja vuonna 2023 Muikkufestivaalit ry. sai Rovaniemen kaupungilta kulttuuriavustuksena 1 100 euroa. Nyt tapahtumaa on pyöritetty lähinnä ilman apurahoja. Paikalliset yritykset kyllä sponsoroivat festivaalia.

– Vanttausjärven rannassa olevaan Muikkupaviljongin remonttiin on saatu Kylien kehittämissäätiöltä avustusta. Rakennusta vuokraa Vanttausjärven Kala- ja Erämiehet ry, joka avustuksen sai. Raha menee kuitenkin yhteiseen hyvään paviljongin ollessa niin suuressa roolissa myös festivaaleilla, Saraniemi toteaa.

Yläkemijoen keväiset jäät täyttyvät pilkkijöistä

Yläkemijoella kalastus on merkittävä teema eri tapahtumille. Jos kesällä kalastetaan vaikkapa nuotilla, uistellen ja onkien, talven taittuessa kevääseen lähes jokaisena viikonloppuna voi osallistua halutessaan pilkkikisoihin.

Yläkemijokelaisen Meeri Vaaralan mukaan yhteiset tapahtumat rytmittävät vuodenkiertoa.

– Tammi-helmikuu ollaan ikään kuin talviunilla, mutta siinä helmikuun puolivälin jälkeen alkaa tapahtua.

– Pilkkikisat ovat todella yhteisöllisiä tapahtumia. Tärkeintä ei ole se saalis, vaan se osallistuminen. Istutaan auringossa ja välillä käydään syömässä makkarat, Vaarala kertoo.

Pilkkikisoja Yläkemijoella järjestävät lähinnä eri seurat ja yhteisöt, joita alueella onkin useita. Mukana tapahtumia tekemässä ovat vapaaehtoiset kyläläiset.

Tietoa pilkkikisoista voi löytää Yläkemijoen kylät ry:n Facebook-sivuilta, tai vaikkapa Kyläkello-nimisestä tapahtumatiedotteesta, jota jaetaan Yläkemijoen alueella.